Omavalvontasuunnitelma
Omavalvontasuunnitelma
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain 27 §:n ja Valviran määräyksen 1/2024 mukainen palveluyksikön omavalvontasuunnitelma
Päivitetty 1.7.2026
Tämän omavalvontasuunnitelman perustella psykoterapia yrittäjä valvoo oman palveluyksikkönsä palveluyksikön toimintaa ja palveluyksikössä mahdollisesti käytettyjen alihankkijoiden toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Omavalvonnan tehtävä on täydentää viranomaisvalvontaa. Velvollisuus laatia palveluyksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain (741/2023) 27 §:n ja sen perusteella laadittuun Valviran määräyksen 1/2024. Psykoterapiayrittäjällä on yksi palveluyksikkö, jonka henkilöstönä hän toimii itse. Palveluyksiköllä voi olla yksi tai useampi palvelupiste.
Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on keskittyä erityisesti riskien tunnistamiseen ja riskien ennalta ehkäisyyn konkreettisin omavalvontasuunnitelmaan kirjattavin keinoin. Omavalvontasuunnitelma on käytännön hoito- ja kuntoutustyön apuväline, jota päivitetään tarpeen mukaisesti. Omavalvonnan havainnoista ja niiden pohjalla tehdyistä toimenpiteistä on laadittava omavalvontaraportti neljän kuukauden välein. Tämä omavalvontasuunnitelman mallipohja on laadittu Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n ja Minduun yhteistyössä.
Yrityksen virallinen nimi ja y-tunnus: Tähti-Georgiadis Riina Kaarina (tmi) 2146529-6
yhteystiedot: Kauppalankatu 5 A 11, 45100 Kouvola
044 976 9941,
psykoterapeuttiriinatahti@gmail.com
Palveluyksikkö ja palvelupiste tai palvelupisteet, joita tämä suunnitelma koskee (palveluyksikön perustiedot):
Palveluyksikkö: Terapiapalvelut Riina Tähti tmi
Tähän palveluyksikköön kuuluvat seuraavat palvelupisteet, joissa palvelua annetaan:
Palvelupiste 1: Terapiapalvelut Riina Tähti tmi toimii Kouvolassa ja palvelupisteen käyntiosoite on Kauppalankatu 5 A 11, 45100 Kouvola
Palvelupiste 2: Psykoterapiavastaanotto etänä.
Palvelut ja niiden vastuuhenkilöt, jotka tämä suunnitelma käsittää:
Palveluyksikön toimintaa johtaa ja siitä vastuussa on psykoterapeutti Riina Tähti-Georgiadis
Yritys tarjoaa psykoterapiapalveluita yllämainitussa toimipisteessä Kouvolassa vastaanottokäynteinä. Palveluita tarjotaan myös etävastaanottoina ja puhelimitse. Etävastaanottoa tarjotaan koko Suomen alueella ja asiakkaiden liikkuessa myös ulkomaille. Yrittäjä on järjestänyt itselleen ulkopuolisen työnohjauksen ja täydennyskouluttautuu säännöllisesti. Yrittäjä tuottaa kaikki yrityksen psykoterapiapalvelut itse ilman työntekijöitä tai alihankkijoita. Asiakkaat ovat nuoria pääasiassa KELAn tukeman kuntoutuspsykoterapian piirissä olevia asiakkaita alkaen 16 vuotiaista nuorista, täysi-ikäisiin yli 18-vuotiaisiin nuoriin ja aikuisiin työikäisiin asti. Palveluita tuotetaan itse maksaville asiakkaille ja vakuutusyhtiöasiakkaille. Psykoterapiaa voidaan tuottaa myös yrityksen sijaintikunnan hyvinvointialueelle. Psykoterapia työskentelyn tavoitteena on tukea asiakkaiden opiskelu-, työ- ja toimintakykyä, mielenterveyttä, osallisuutta sekä hyvinvointia. Vuositasolla yrityksellä on noin enintään 40 psykoterapia-asiakasta.Terapian kesto voi olla pitkä- tai lyhytaikainen prosessi tai yksittäinen konsultaatio.
Kuvaus toimenpiteistä, joilla palveluyksikön yrittäjä huolehtii tämän suunnitelman toteutumisesta.
Kohdassa 1. mainittu yrittäjä on vastuussa yritystoiminnassa syntyneistä ongelmatilanteista normaalina työaikana. Yrittäjä vastaa terapiasuunnitelmien toteutumisesta oman tehtävänsä puitteissa. Yrittäjä toimii asiakkaidensa vastuuterapeuttina ja tarvittaessa asiakkaille on mahdollista sopia ulkopuolinen vastuuterapeutti esimerkiksi yrittäjän poissaolon ajaksi, mikäli kuntoutuksen keskeyttäminen poissaolon ajaksi ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Yrittäjä ei ole kuitenkaan vastuussa terapian jatkuvuudesta palveluntuottajan vaihtumistilanteissa.
Kohdassa 1 mainittu yrittäjä vastaa itsensä johtamisesta sekä psykoterapian sisällöstä ja laadusta kaikissa tilanteissa. Palvelusta vastaava yrittäjä on koulutettu ja Valviran valvoma terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) tarkoittama ammattihenkilö. Vastuuhenkilö on yksinyrittäjänä kiinteästi mukana palveluyksikön päivittäisessä toiminnassa.
Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi ja kohdatuksi aina asianmukaisesti asiakkaiden taustasta tai vammasta riippumatta. Jokaisella on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Jokaisen hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä siten, että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Näistä oikeuksista säädetään tarkemmin laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki, 785/1992).
Asiakkaiden oikeuksien toteutumisessa noudatetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annettua laki, erityisesti lain 5 §:ää jonka mukaan asiakkaalla on oikeus saada tietoa erilaisista hoito- ja jatkohoitovaihtoehdoista kuten asiakkaan valinnanvapauteen tai julkisesti järjestetyn hoidon suorahankintoihin liittyvistä kysymyksistä, sekä erityisesti potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n eli potilaan itsemääräämisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Viitatun 6 §:n nojalla potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy jostain tietystä hoitotoimenpiteestä, on potilasta hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Yrittäjä ei käytä kuntoutuksessa varsinaisia rajoitustoimenpiteitä. Mikäli rajoitustoimenpiteitä olisi käytössä, niistä tehtäisiin erilliset lain edellyttämät päätökset ja etukäteiset suunnitelmat sekä merkinnät myös tähän omavalvontasuunnitelmaan erillisen ”rajoitustoimenpiteet” otsikon alle. Rajoitustoimenpiteiden on lähtökohtaisesti perustuttava lakiin ja ne ovat aina viimesijainen keino. Lisätietoa Valviran rajoitustoimenpiteet -sivulla.
Ihmisarvon ja autonomian kunnioitus: Jokainen asiakas kohdataan ainutlaatuisena yksilönä ilman ennakkoasenteita tai tuomitsemista. Arvostetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta – terapeutti ei tee valintoja asiakkaan puolesta, vaan auttaa tätä löytämään omat vastauksensa.
Luottamuksellisuus ja turvallisuus: Ehdoton vaitiolovelvollisuus ja psyykkisesti turvallisen tilan luominen ovat kaiken hoidon perusta. Asiakkaan on voitava luottaa siihen, että vaikeimmatkin asiat pysyvät huoneessa.
Aitous ja rehellisyys: Terapeutti toimii ammatillisessa roolissaan omana itsenään, rehellisenä ja läpinäkyvänä. Tämä tarkoittaa myös omien ammatillisten rajojen ja inhimillisen rajallisuuden tunnustamista.
Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus: Sitoutuminen jokaisen ihmisen tasavertaiseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen riippumatta hänen taustastaan, elämäntilanteestaan tai uskomuksistaan.
Selkeät ja suojelevat rajat: Ammatillisten rajojen ylläpito on sekä asiakkaan että terapeutin suojaksi. Selkeät raamit (kuten sopimukset, aikataulut ja roolit) luovat turvallisen maaperän, jonka sisällä voidaan käsitellä vaikeitakin tunteita ilman sekaannuksia.
Jatkuva itsereflektio ja työnohjaus: Sitoutuminen omien sokeiden pisteiden, vastatunteiden ja oman historian vaikutusten tietoiseen tutkimiseen. Työnohjauksen ja jatkokouluttautumisen aktiivinen hyödyntäminen pitää oman työn laadukkaana ja objektiivisena.
Tasapaino empatian ja jämäkkyyden välillä: Kyky myötäelää syvästi asiakkaan kipua ilman, että hukkuu siihen itse. Terapeutti säilyttää maadoittuneen, analyyttisen ja vakauttavan otteen silloinkin, kun asiakkaan tunnekuorma on raskas.
Evidenssipohjaisuus ja joustavuus: Työskentely nojaa tutkittuun tietoon ja toimiviksi todettuihin viitekehyksiin, mutta teoreettisia malleja sovelletaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti – teoria palvelee asiakasta, ei päinvastoin.
Omasta hyvinvoinnista ja palautumisesta huolehtiminen: Koska terapeutin tärkein työväline on hänen oma mielensä ja persoonansa, itsestä huolehtiminen on eettinen velvollisuus. Riittävä lepo, omat harrastukset ja rajojen asettaminen työn määrälle varmistavat, että terapeutilla on annettavaa myös vastaanotolla.
Psykoterapeutin työ on kognitiivisesti ja emotionaalisesti kuormittavaa, siksi psykoterapeutin oma jaksaminen on suoraan kytköksissä potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Kun psykoterapeutti on hyvinvoiva, hän pystyy paremmin reflektoimaan, olemaan läsnä ja tekemään eettisesti kestäviä päätöksiä. Tämän vuoksi terapeutin oma jaksaminen ja palautuminen ovat keskeisiä potilasturvallisuuden ja hoidon laadun edellytyksiä.
Ammatillinen tuki: Säännöllinen työnohjaus on olennainen osa ammatillista kehittymistä. Siinä käsitellään työn aiheuttamia vastatunteita ja kuormitustekijöitä, mikä ehkäisee sijaistraumatisoitumista ja ammatillista uupumusta.
Fyysinen ja psyykkinen tasapaino: Terapeutti sitoutuu ylläpitämään työkykyään kokonaisvaltaisesti. Tämä sisältää säännöllisen liikunnan, levon ja palautumisen integroimisen viikoittaiseen työrytmiin. Fyysinen aktiivisuus ja itsestä huolehtiminen ovat terapeutin keskeisiä työvälineitä, jotka ylläpitävät vireystilaa ja kykyä kohdata asiakkaiden vaikeita tunnetiloja.
Rajojen asettaminen: Työmäärä ja kalenterin hallinta on suunniteltu siten, että ne jättävät riittävästi aikaa reflektiolle, dokumentoinnille ja laadukkaalle palautumiselle. Yrittäjä tunnistaa ammatilliset rajansa ja reagoi ajoissa merkkeihin uupumuksesta muokkaamalla työkuormaa tarvittaessa.
Reflektiivinen työote: Yrittäjä harjoittaa jatkuvaa itsetuntemusta ja itsereflektiota tunnistaakseen omat sokeat pisteensä. Tämä varmistaa, ettei oma hyvinvointivaje vaikuta terapiatyön laatuun tai asiakaskohtaamisten neutraaliuteen.
Yrittäjä ylläpitää mahdollisuuksien mukaan julkisesti verkossa tietoa yrityksen yleisestä asiakaspaikkatilanteesta (Kelan palvelutuottajien luettelo ja Minduu.fi profiili) . Asiakkaita palvellaan ilman aiheetonta viivytystä arkisin poislukien vuosiloma-ajat. Mikäli asiakkaalle ei kyetä tarjoamaan hoitoa kohtuullisessa määräajassa tai yrityksen asiakkaaksi on jonoa, tästä kerrotaan hoitoon hakeutuvalle asiakkaalle aina erikseen.Asiakkaat pääsevät hoitoon ottamalla yrittäjään yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse, puhelimitse tai suojatun verkkosähköisen alustan ( Minduu haun) kautta.
Terapiasuhteen alussa yrittäjä kartoittaa asiakkaan tarpeet ja kuntoutuksen tavoitteet, sekä sopii pitkäaikaiseksi tarkoitetun asiakkaan kanssa erillisen terapiasuunnitelman yksityiskohdista. Asiakkaan kanssa laadittava terapiasuunnitelma perustuu erilliseen asiakkaan kuntoutus- ja hoitosuunnitelmaan, mikäli sellainen on saatavilla. Terapiasuunnitelma uudistetaan kuntoutusjakson päätteeksi tai tarpeen mukaan.
Mikäli asiakas tulee epäasiallisesti kohdelluksi, voi asiakas olla suoraan puhelimitse tai kirjeitse yhteydessä yrityksen kohdassa 1.2 mainittuun yrittäjään epäasiallisen kohtelun oikaisemiseksi. Yrittäjä kirjaa asiakkaalta saadun ilmoituksen potilaslain tarkoittamana muistutuksena ja varmistaa ilmoituksessa kerrottujen epäkohtien poistumisen. Potilaalla on myös oikeus saada alueen potilasasiavastaavalta lisätietoja potilaan oikeuksistaan. Yrittäjä on kouluttanut itseään potilaiden oikeuksia koskevasta lainsäädännöstä. Yrityksen vastaanottotilan eteisaulan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla sekä tässä omavalvontasuunnitelmassa on potilas- ja sosiaaliasiavastaavista kertova tiedote, josta asiakas saa tarvittaessa lisätietoja potilaan oikeuksistaan.
Asiakas voi olla yhteydessä potilasasiavastaavaan ja saada neuvontaa potilaan oikeuksia ja palvelu- sekä hoitotyytyväisyyttä koskevissa asioissa seuraavasti:
Kymenlaakson hyvinvointialueen potilasasiavastaavien neuvonta
sosiaali.potilasasiavastaava@kymenhva.fi.
Puhelin: 05 2206 250
Verkkoasiointi:
https://kymenhva.fi/meilla-asiakkaana/sosiaaliasiavastaava-ja-potilasasiavastaava/#Sosiaali--ja-potilasasiavastaavien-yhteystiedot
Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan täysimääräisesti, eikä asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä käytetä. Kuntoutus on vapaaehtoista ja asiakkaalla on aina mahdollisuus kieltäytyä tälle tarjottavista terapiatoimenpiteistä. Menestyksekäs kuntoutuminen edellyttää tyypillisesti asiakkaalta myös omaa aktiivisuutta ja motivaatiota kuntoutumisensa tukemiseksi, johon pyritään tyypillisesti pääsemään asiakkaan motivoinnilla, ohjauksella ja harjoituksilla. Yrityksellä ei ole erillisiä asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laadittuja ohjeita tai suunnitelmia. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti kysymällä näiden tyytyväisyydestä yrityksen tarjoamaan palveluun.
Asiakkailla tai näiden laillisella edustajalla on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 luvun 10 §:n nojalla oikeus tehdä hoidostaan tai kohtelustaan vapaamuotoinen muistutus yrittäjälle. Myös potilaan omaisella tai läheisellä on oikeus tehdä muistutus, jos potilas ei siihen itse kykene. Yrittäjä käsittelee potilaan antamat muistutukset ja varmistaa epäkohtien korjaamisen viipymättä. Saadusta muistutuksesta ja sen perusteella tehdyistä hoitoon liittyvistä ratkaisuista tehdään merkintä muistutuksen antaneen potilaan potilasasiakirjoihin. Muistutukset ja niiden perusteella tehdyt toiminnan oikaisuun liittyvät toimet käsitellään soveltuvin osin läpi asiakkaan kanssa ja asiassa tehtyjen oikaisujen pohjalta tehdään tarpeelliset muutokset yrityksen toimintaprosesseihin tai tähän omavalvontasuunnitelmaan.
Yrityksen henkilökunta koostuu yksinyrittäjänä toimivasta psykoterapeutista.
Lasten ja ikääntyvien parissa työskentelevä on velvollinen esittämään ennen palkkauspäätöstään oikeusrekisterikeskuksen alle 6 kk ikäisen rikostaustaotteen. 1.1.2025 alkaen rikostaustaote vaaditaan myös vammaisten parissa työskenteleviltä terveydenhuollon ammattilaisilta. Yrittäjän rikostaustaotteen tarkistamisesta on vastuussa yrittäjän toimintaa valvova aluehallintovirasto tai Valvira.
Yhteistyö hyvinvointialueen ja muiden terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimijoiden kanssa järjestetään sopimuksen mukaisella tavalla ja tarpeellisella määrällä hoitoneuvotteluja. Tämän lisäksi monialaista yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi asiakkaan vastaanottokäyntien yhteydessä tai erillisillä verkostokäynneillä, sekä myös puhelimitse ja suojatulla sähköpostilla.
Tämän toimintayksikön omavalvontasuunnitelma kattaa seuraavat fyysisesti palvelupisteet: Kauppalankatu 5 A 11, 45100 Kouvola on liikehuoneisto joka on muokattu terveydenhuollon käyttöön soveltuvaksi huomioiden tilojen ilmanvaihto, äänieristys ja siivous- ja terapiavälineiden säilytys.
Yrittäjä ylläpitää omaa henkilökohtaista ensiapuvalmiuttaan. Yrityksen toimitiloissa on käytettävissä yleisimmät tarvittavat ensiapuvälineet.
Taloyhtiössä on tarvittaessa esteettömyyteen liittyviä toimenpidemahdollisuuksia, kuten pyörätuoliluiska ja hissi. Yrityksen toimitilat järjestetään asiakaskunnan tarpeiden edellyttämällä tavalla esteettömiksi siten, että kaikkia yrityksen asiakkaita voidaan kohtuullisesti palvella mikäli tähän on tarvetta. Tällä hetkellä yrittäjä ei ole havainnut asiakaskunnassaan tarvetta erityisille esteettömyysjärjestelyille, mutta tarvittaessa yritys selvittää yhteistyössä taloyhtiön kanssa mahdollisuudet esteettömyyden parantamiseen.
Pelastuslain 15 §:n mukaan rakennukseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle aiheutuvan vaaran tai vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Yrittäjä on perehtynyt pelastussuunnitelmaan suunnitelman edellyttämällä tavalla.
Tilat on suojattu lukituksella (lukot uusittu kesällä 2025). Tulipalon varalta sammutuspeite ja taloyhtiön omat toimenpiteet sekä pelastustoimet sekä sammuttimet.
Tilat siivotaan viikoittain, tarvittaessa useamminkin. Jätehuolto on järjestetty kunnallisen jätehuollon kautta. Yrityksen toiminnassa ei tyypillisesti synny erityisen vaarallisia jätteitä. Mikäli vaarallista jätettä kuitenkin syntyisi, hävitetään ne asianmukaisesti.
Yrittäjä vastaa toimialueellansa käytettävien välineiden asianmukaisesta huollosta ja yrittäjä perehtyy tai kouluttautuu laitteiden käyttöön ennen laitteiden käyttöönottoa.
Käytössä oleva potilastietojärjestelmä täyttää asiakastietolain (laki 703/2023) vaatimukset ja se löytyy Valviran tietojärjestelmärekisteristä. Mahdollisen uuden järjestelmän löytyminen tietojärjestelmärekisterista tarkistetaan yrittäjän toimesta ennen järjestelmän käyttöönottoa. Potilastietojärjestelmä on liitetty Kanta-palveluiden potilastietovarantoon, mikä tarkoittaa sitä, että yrityksen asiakkaiden potilastiedot kirjataan Kanta-palveluihin. Asiakas voi Omakanta-palvelusta määritellä luovutetaanko tietoja Kanta-palveluiden kautta sähköisesti muille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille hoidon tarpeen niin edellyttäessä.
Yrittäjän tuottaessa palvelua toiselle alihankintana, ostopalveluna tai palvelusetelinä (kuten hyvinvointialueelle tai alihankintana työterveyshuollon palveluntuottajalle) laaditaan henkilötietojen käsittelysopimus toimeksiantajan kanssa ja pidetään potilasrekisteriä erillisen toimeksiantajan lukuun siten, etteivät potilastiedot sekoitu yrityksen oman potilasrekisterinpidon kanssa. Ostopalvelutilanteissa potilastiedotviedään Kantaan joko toimeksiantajan toimesta erikseen tai itse, mikäli toimeksiantaja on antanut yrittäjälle erillisen ostopalvelun valtuutuksen Kantaan.
Käytettäessä alihankkijoita perehdytetään alihankkija oman potilastietojärjestelmän käyttöön ja avataan alihankkijalle tunnukset, ellei alihankkija käytä ostopalvelun valtuutusta tai toimita alihankinnasta syntyneitä potilastietoja muuten yritykselle. Alihankkijoiden kanssa sovitaan myös henkilötietojen käsittelystä toisen lukuun. Mikäli rekisterinpitäjä on muu kuin yritys, kuten esimerkiksi hyvinvointialue asiakastietolain 13 §:n nojalla, huomioidaan tämä alihankintasopimuksissa.
Mahdolliset potilasrekisteriä koskeva tietopyynnöt ja tietoturvaloukkausepäilyt ohjataan viipymättä kulloisenkin rekisterinpitäjän ratkaistavaksi. Yrittäjän omaan rekisterinpitoon kuuluvissa asioissa tietopyynnöt ja tietoturvaloukkaukset käsitellään, ratkaistaan ja kirjataan itse.
Tietojärjestelmiin kohdistuvista vakavissa häiriöistä ilmoitetaan järjestelmätoimittajalle tai Valviralle erillisen tietoturvasuunnitelman kirjauksen mukaisesti. Muissa häiriötilanteissa toimitaan erillisen tietoturvasuunnitelman mukaisesti.
Etäpalveluita käytetään tietoturvallisella tavalla siten, että asiakas on luotettavasti tunnistettavissa. Ennen kasvokkain alkaneen terapian siirtämistä etäterapiaksi varmistutaan kuntoutuja-asiakkaan tietoteknisistä edellytyksistä suoriutua terapiasta myös etänä, joko asiakkaan tai palveluntuottajan laitteilla, kuten tabletilla, tietokoneella tai puhelimella.
Yrityksessä ei järjestetä lääkehoitoa, eikä käsitellä lääkkeitä, joten erillistä lääkehoitosuunnitelmaa ei ole.
Jo pelkkä tieto terveydenhuollon asiakkuudesta on lain mukaan salassa pidettävä potilassalaisuuden suojaama tieto. Yrityksen asiakas- ja potilasrekisteri on salainen sekä tarpeellisin toimenpitein suojattu sekä teknisesti että organisatorisesti. Mahdolliset virheelliset asiakastietokirjaukset korjataan aina viipymättä riippumatta siitä, miten tieto virheellisestä merkinnästä on tullut ilmi. Potilaan yksityisyyden suojaa tai muita oikeuksia ja vapauksia vakavasti vaarantavista tietoturvaloukkauksista kerrotaan aina rekisterinpitäjän toimesta EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti viipymättä potilaalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle, kuten edunvalvojalle tai huoltajalle.
Asiakastietoja luovutetaan eteenpäin vain lakiin perustuvasta syystä, asiakkaan erillisellä suullisella tai kirjallisella suostumuksella tai potilaan Kanta-arkistoon antaman tietojen luovutusluvan perusteella. Suullisesta tietojen luovutussuostumuksesta tehdään aina erillinen merkintä asiakasasiakirjoihin. Kanta-arkistoon liittyneellä palveluntuottajalla on velvollisuus kirjata kaikki rakenteisesti kirjatut potilasasiakirjamerkinnät valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon (Kantaan). Asiakas voi halutessaan kieltää tietojen edelleen luovuttamisen Kanta-palveluiden kautta, mutta Kantaan kirjaaminen on aina Kanta-palveluihin liittyneen palveluntuottajan lakisääteinen velvollisuus.
Lakiin perustuvissa ostopalveluissa, kuten hyvinvointialueiden tai näiden yhteistyöelinten sekä Helsingin kaupungin tilaamien sote-palveluiden osalta rekisterinpitäjä on lakisääteisesti palvelut tilannut taho. Rekisterinpitovastuun kuuluessa ostopalveluissa tilaajalle, ei asiakkaalla ole erillistä mahdollisuutta kieltää tai sallia asiakastietojen palauttamista tilaajalle.
Kelan kuntoutuspalveluiden ja Kelan kuntoutuspsykoterapian osalta palveluntuottaja on aina itsenäinen potilas- ja asiakastietojen rekisterinpitäjä, eikä tietoja luovuteta eteenpäin lähettävälle tai muulle taholle ilman potilaan suostumusta tai lakiin perustuvaa syytä. Kelan kuntoutuksen osalta lakiin perustuva syy voi olla kuitenkin esimerkiksi Kelan esittämä Kelan kuntoutuslakiin perustuva pyyntö saada tietoja kuntoutuksen edistymisestä, jos tiedolla voi olla vaikutusta etuuspäätöksen käsittelyyn.
Asiakasasiakirjojen kuten potilasasiakirjojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023). Yrityksessä noudatetaan myös Kanta-arkiston toimintamalleja. Yrityksen tietoturvaa ja tietosuojaa on suunniteltu täsmällisemmin erillisessä lakisääteisessä tietoturvasuunnitelmassa, joka ei ole julkinen asiakirja.
Yrityksen rekisterinpitoasioista vastaavan henkilön yhteystiedot:
Riina Tähti-Georgiadis
psykoterapeuttiriinatahti@gmail.com
044 9769941
Yrityksellä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä ja yritys on liittynyt Kanta-palveluiden potilastiedon arkistoon (potilastietovarantoon).
Lisätietojen osalta yrityksen asiakkaiden käytettävissä on aina EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen tietosuojaseloste.
Asiakkailta kerätään palautetta kysymällä suullisesti aina kuntoutusjakson päättyessä.
Yrittäjällä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa palvelunjärjestäjälle (Kymenlaakson HVA) ja valvontaviranomaiselle (aluehallintovirasto tai Valvira) yrittäjän omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita yrittäjä ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, mikäli yrittäjä kykenee omatoimisesti korjaamaan puutteet tai uhkaavat puutteet itsenäisesti omilla toimillaan.
Yrittäjä pyrkii ehkäisemään väkivaltatilanteita tunnistamalla potentiaaliset väkivaltauhkatilanteet mahdollisimman aikaisin etukäteen. Yrityksen tai yrittäjän toimintatapaan ei kuulu väkivalta missään muodossa. Tilanteen rauhoittamiseksi käytetään aina muita keinoja. Asiakkaiden tai yrittäjän turvallisuuden niin edellyttäessä yrittäjä on velvollinen kutsumaan paikalle poliisin ratkaisemaan väkivallan uhkan tai selvittämään jo tapahtunutta väkivaltaa.
Psykoterapia-asiakkaan kanssa laaditaan tarvittaessa asiakaskohtainen selviytymissuunnitelma. Suunnitelmaan voi sisältyä esimerkiksi tavoitteita päihteidenkäytön vähentämisestä sekä sen suunnittelemista, mistä, keneltä tai miten asiakas voi hakea apua, mikäli hänen tilanteensa huonontuu nopeasti.
Yrityksellä on erillinen potilasvakuutuslain mukainen potilasvakuutus, joka kattaa hoitotilanteissa tapahtuneet tapaturmat. Edellytyksenä on, että tapaturma tapahtuu hoito- tai tutkimustilanteen yhteydessä. Yrittäjä huolehtii siitä, että toimitilojen taloyhtiön on huolehtinut tapaturmariskien torjunnasta esimerkiksi talviaikana torjumalla liukkautta (esimerkiksi hiekoittamalla) yrityksen toimipisteelle saavuttaessa.
Muita mahdollisia ennakoitavissa olevia riskejä ei tässä hetkessä ole.
Epäkohtien korjaaminen on yrittäjän itsensä vastuulla. Asiakas- ja potilasturvallisuutta heikentävät epäkohdat korjataan välittömästi.
Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä ja muutettaessa on otettava huomioon valvontaviranomaisten antama ohjaus ja päätökset. Tähän kohtaan kirjataan, mitä muutoksia viranomaisten antaman ohjauksen tai päätösten perusteella on tehty, jos ohjausta on saatu. Tätä suunnitelmaa laadittaessa viranomaisten antamaa ohjausta tai toimintaa koskevia päätöksiä ei ole ollut.
Terapian suurimmat riskit liittyvät tyypillisesti tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen erinäisistä syistä. Terapeutti huomioi hoidon antamisesta aiheutuvat riskit hoidon edetessä. Erityisesti flunssakaudella infektioriski on korostunut sekä asiakkaiden kanssa että hoitoa antavan yrittäjän näkökulmasta.
Yrittäjä tekee riskejä vastaavat tarvittavat muutokset tähän omavalvontasuunnitelmaan.
Tartuntautilain 17 §:n mukaan terveydenhuollon palveluntuottajalla on oltava infektioiden torjuntasuunnitelma. Toimintayksikössä noudatetaan THL:n infektioiden torjuntaohjeiden tavanomaisia varotoimia. Tavanomaiset varotoimet ovat luettavissa tällä sivulla. Sivun sisältö tallennetaan myös erillisenä PDF:nä tai tulosteena käytettäväksi siltä varalta, että verkkosivu ei ole toiminnassa.
Yrittäjä kirjaa vaaratapahtumat ja läheltä piti- tilanteet ylös erilliseen vaaratilanteiden tiedostoon. Vaaratapahtumiin ei kirjata potilaiden tai asiakkaiden henkilötietoja. Vaaratapahtumakirjaukset eivät korvaa asiakaskohtaisia potilas- ja asiakasasiakirjamerkintöjä, vaan ovat täydentäviä tietoja esimerkiksi yrittäjän tapaturmavakuutusta tai riskien ehkäisyä varten.Yksinyrittäjä kertaa kirjaamassa vaaratapahtumat päivittäessä omavalvontasuunnitelmaa ja huomioi, miten vaaratapahtumat voidaan jatkossa parhaiten ehkäistä.
Yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti yrityksensä valmius- ja jatkuvuuden hallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta, mikäli palvelua tuotetaan hyvinvointialueelle.
Ajantasainen omavalvontasuunnitelma on yrittäjän itsensä laatima ja saatavilla kaiken aikaa yrityksen kotisivuilta, Minduu profiilista, vastaanoton ilmoitustaululla tai pyydettäessä yrittäjältä. Omavalvontasuunnitelman muutokset tehdään ja päivitetään tarpeen mukaan. Omavalvontasuunnitelmaan tehdyt muutokset otetaan yrittäjän arkeen ja käytäntöihin.
Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yrityksen verkkosivuilla sekä kaikkien toimipisteiden vastaanottotiloissa, tai jos toimipisteessä ei ole erillisiä vastaanottotiloja, ulko-oven välittömässä läheisyydessä. Suunnitelma on saatavilla sekä sähköisesti että paperitulosteena. Suunnitelma on saatavilla myös yrittäjältä pyydettäessä. Suunnitelmaan kirjataan viimeisin päiväys, jolloin suunnitelmaa on muutettu, jotta asiakkaiden saatavilla on aina suunnitelman uusin versio. Omavalvontasuunnitelma on laadittava sähköisesti. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seurannan tulokset julkistetaan yrityksen verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa tai muulla julkisuutta edistävällä tavalla neljän kuukauden välein. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta on saatavilla yrittäjältä pyytämällä. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta (raportointi) koostuu kahdesta käsiteltävästä otsikosta: 1. Omavalvonnan havainnot ja 2. Havaintojen perusteella tehdyt toimenpiteet (kuten esimerkiksi muutokset omavalvontasuunnitelmaan)
Allekirjoitus, aika ja paikka
Kouvolassa 1.07.2026
Riina Tähti-Georgiadis
psykoterapeutti